My life has finally a track for the forseeable future... Onneksi
I just wanted to write here that i got my life on some track and i am not that deppressed relativly. Ofc i haven't madeany friends in this time still, but i think ill manage. I've finally completed highschool starting to go study at an universaty of some kind to becoming a nurse. (idunno what is it in english since im finnish and schooling system is a bit different i guess). Before that ill need to go to service the army as all men do. I dont know how that will go. A bit scared if im honest. but yeah. my life has some sort of direction for the next 4 to 5 years.
Still im anxious about everything and how i will assimilate myself to society. But i guess thats normal.
Okey i give up writing english. its 2.30am and bit tired but still wanting to vent.
Oon viel kyl iha vitun eksyksissä mitä mun pitäs tehä ihmissuhteiden kanssa. Niiku haluaisin/tarvitsisin kaverin jonka kanssa puhua niiku syvemmällisempia keskuteluita. Mut mul on vaa kaksi ystävää joiden kummanki kanssa oon rakentanu sellasen suhteen et aika päällistä tietoa toisistamme tiedämme ja ei osata puhuu mistää syvällisemmästä... en enää tiää mitä aloin tos selittää mut nii. kavereita on hankala saada ja niiden suhteiden ylläpitäminen tuntuu jo ajatellessa raskaalta ja sillee ei kuitenkaa jaksais, mut samaan aikaan oon nii hemmetin yksinäinen ja ois kiva olla jota kiinnostais mun huolet ja et mä voisin tehdä vastaavan hänelle. toi ei kyl saata ennää kaveri olla jos kyl nii paljoo.
kiitos ku yritit lukea. en kyl usko et sait mittää selvää, mut yk. oon väsyny ja tällee.
Still im anxious about everything and how i will assimilate myself to society. But i guess thats normal.
Okey i give up writing english. its 2.30am and bit tired but still wanting to vent.
Oon viel kyl iha vitun eksyksissä mitä mun pitäs tehä ihmissuhteiden kanssa. Niiku haluaisin/tarvitsisin kaverin jonka kanssa puhua niiku syvemmällisempia keskuteluita. Mut mul on vaa kaksi ystävää joiden kummanki kanssa oon rakentanu sellasen suhteen et aika päällistä tietoa toisistamme tiedämme ja ei osata puhuu mistää syvällisemmästä... en enää tiää mitä aloin tos selittää mut nii. kavereita on hankala saada ja niiden suhteiden ylläpitäminen tuntuu jo ajatellessa raskaalta ja sillee ei kuitenkaa jaksais, mut samaan aikaan oon nii hemmetin yksinäinen ja ois kiva olla jota kiinnostais mun huolet ja et mä voisin tehdä vastaavan hänelle. toi ei kyl saata ennää kaveri olla jos kyl nii paljoo.
kiitos ku yritit lukea. en kyl usko et sait mittää selvää, mut yk. oon väsyny ja tällee.
18-21, M
